30. tammikuuta 2012

Yhdenlainen saavutus

Viime joulukuun 7. minä sen aloitin ja eilen sain sen valmiiksi, nimittäin neuleurani ensimmäisen itse tehdyn neulepaidan! Ja se vieläpä onnistui hyvin, vaikka monenlaista hankaluutta tuon työn tekemisessä olikin mutta kaikkihan otetaan nöyrästi vastaan oppimiskokemuksina... 



Malli: Silver Streak (Veronik Avery) // Ravelry
Lanka: Novita Rose Mohair, reilu 300 g
Puikot: 5 mm Knit Pro Nova metal
Koko: S

Tämä väri on ollut jo pidemmän aikaa minulle kovin mieluisa, langan mieleisyydestä en sitten niin varma olekaan. Noh, ainakaan sitä ei ole hinnalla pilattu. Tämä oli aika hyvä harjoitusprojekti, kun tuli kokeiltua niin monia juttuja ensimmäistä kertaa: saumojen yhdistämistä virkkaamalla, jäkipistoilla ja vuoropistoilla sekä hihojen istuttamista. Paljon testasin eri tyylejä ja lähes yhtä paljon purin... Kaikkein pahiten meni sormi suuhun, kun yritin yhdistää etu- ja takakappaleita vuoropistoilla rivi kerrallaan ja hoksasin, että takakappale on niin monta riviä etukappaletta korkeampi, että en kehtaa edes kertoa (~18). Kaiken purkaminen olisi mennyt jo langan pörröisyydenkin takia niin silpomiseksi, että en siihen jaksanut ruveta. Senttimääräisesti etu- ja takakappeleet olivat kuitenkin niin lähelle toistensa pituisia, että nuppasin sivut yhteen ja ompelin ne jälkipistoilla. Hyvä tuli! Jotain mystistä siinä tapahtui: mittavirhe joka korjaantui pingotuksessa, käsialan muutos... kuka tietää! 

Tähän tuli alkuperäiseen ohjeeseen verraten sellainen muutos, että hihoihinkin tuli taka- ja etukappaleiden tapaan kääntöreuna, kun en yhtään ollut varma siitä ohjeen rullautuvasta reunasta... Ja ne valetaskutkin jätin tekemättä. Vielä pitäisi löytää jokin sopiva kiinnitysmekanismi tuohon että saisin sen äkkiäpian käyttöön!

Viime aikoina olen tykästynyt kovasti lankojen värjäämiseen Kool-aideilla. Kävin Raahessa tässä taannoin ja bongasin nuita kovin monikäyttöisiä juomajauheita Lennun Pajalta. Minulla oli ennestään varastossa reilut kolme kerää luonnonvalkoista Novitan Tico ticoa eräästä projektista, johon ne eivät sittenkään sopineet, mutta värjäykseen kyllä. Kolme satsia on tähän mennessä tullut värjättyä ja lisää värjäisin, mutta pakko rajoittaa tai räjähtää lankatilanne käsiin... Värjäyksen toteutin mukaillen mainiota Ilun pientä koolausopasta.

Vajaa 100 g  lankaa. Käytetty ensin 1 pss lemon-lime + 2 pss berry blue. Jäi liian ätläkkään vihreäksi, joten kiehautin vyyhdin vielä yhdessä pussissa berry blueta.

Vajaa 100 g lankaa. Käytetty ensin 2 pss orange + 2 pss strawberry. Jälkeenpäin osittain keitetty yhdessä pussissa black cherryä tumman punaisen saamiseksi. 

100 g lankaa. Käytetty 2 pss grapea, mutta lopputulos jäi liian hailakaksi, joten kiehautin vyyhdin saman tien vielä 2 pussissa black cherryä. 

Väri imeytyy tosiaan aika joutuin lankaan, joten tasaista väritulosta on vaikea saada (itse toivoinkin eri vivahteita) ja nopeus voi olla tarpeen. Mutta ei tarvii eikä kannata hättäillä! Joka puolella varoitellaan koolaamisen hajuhaitoista mutta yllätyin siitä, kuinka siedettäville ne lopulta kuitenkin haisi. 

Ja vielä semmonen vinkkivinkki, että aika kivoja ja intensiivisiä värilaikkuja saa, kun ripottelee vähän jauhetta suoraan kattilassa olevan langan päälle. 

Seuraava suuri työ tuleekin olemaan Still Light -tunika, jonka meinaan vielä tällä viikolla aloittaa. Langat minulla siihen onkin jo hamstrattuna, kun viime vuoden lopulla oli Dropsin alpakkalangat alennuksessa. Mahdollisesti tällä viikolla koitan myöskin saada vielä valmiiksi punaiset pitsisukat Novitan sukkalehdestä (malli r), niille olisi näin kovilla pakkasilla käyttöä...

25. tammikuuta 2012

Alku

Nyt on mullakin blogi! Olen varmaan vuoden päivät miettinyt oman neuleblogin perustamista, mutta aina todennut, että oma kiinnostus ei kuitenkaan kanna pitkälle ja että neulomiseen sekä netissä roikkumiseen menee jo nyt tarpeeksi aikaa. No. Tässä sitä ollaan, katsellaan mihin päädytään. Tarkoitus olisi kertoa kattavammin Ravelry-projekteista sekä mahdollisista muistakin käsitöistä joita kuitenkin aina välillä teen, viimeisimpänä ristipistot, joskus ehkä muut ompelutyöt.

Olen siis enimmäkseen neuloja. Olen neulonut karkeasti arvioiden vuodesta 1999 lähinnä käsityöläisesikuvieni eli äitini ja mummuni innostamana. Välillä myös virkkasin ja se taito on sittemmin ruostunut, mutta mieleni tekisi sitäkin taitoa uudelleen lämmitellä jossain koulun, elämän sekä nykyisten ja tulevien neuleprojektieni välissä. En lupaa tiheää kirjoittelutahtia tai mitään huippumielenkiintoista, mutta ainakin juttua projekteistani silloin tällöin sekä kenties (toivottavasti?) jotain hyödyllistä satunnaiselle selailijalle. Siispä tervetuloa!