perjantai 27. kesäkuuta 2014

Hempeä huu

Facebookissa törmäsin veikeään ja yksinkertaiseen pöllön ohjeeseen ja pöllötykkääjänä olin heti myyty. Tarkoitus oli ensin virkkailla pöllö varastossa olevista puuvillalangoista mutta koska kaikkea oli vain yksi kerä eikä siis riittävästi yksiväriseen, kävin hakemassa lankamaailmasta ale-puuvillalankaa. Vielä kun kaksinkertaisesta langasta virkkaa, niin saa pöllölekin kivasti kokoa!


Malli: Virkattu pöllö (Prinsessajuttu) // Ravelry
Lanka: Craftsson Yarncotton 230g ja Novita Miamia silmiin ja nokkaan yksinkertaisena
Koukku: 6 mm, silmät ja nokka 4 mm

Tämä huhuilija saa kodin vuosikkaan sukulaistytön luota.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Tuliaisia Tallinnasta

Mää oon asunu töissä siihen malliin, että sain pitää koko viime viikon vapaata. Mehän käytettiin tilanne hyödyksi ja lähdettiin Tallinnassa käymään. Etukäteen tiesin että joku lankaputiikki siellä Tallinnassa kuulemma on, Karnaluks siis. Vähä mietin että viittiikö siellä edes käydä kun ei kauheasti tarvetta ole ja aika on rajallista, eikä se kauppa etukäteen nettisivuihin tutustumalla kovin ihmeelliseltä vaikuttanut.

Onneksi kävin. En oo kyllä ikinä nähny missään niin paljoa lankaa ja vielä siihen hintaan. Jotaki pään räjähtämisestä taisin siinä miehelle puhua, hänellä taisi olla sama fiilis, eri syystä kylläkin. Eipä siellä loppujen lopuksi tainnut mennä kuin puolitoista tuntia, onneksi sattui olemaan käteistä mukana sillä tuollahan ei kortti käy. Kaikkea siellä oli, paitsi pingotusvaijereita en saanut vieläkään.

Vanha Tallinnahan on pullollaan pieniä käsityöpuoteja jotka myyvät mm. pellavaa ja perinteisiä Virolaisia neuleita. Yhdessä bongasin ohi kulkiessani lankaa ja kävinkin ostamassa sitten pari vyyhtiä Aade Lõngia, joka oli yli 10 e halvempaa kilohinnalta kuin Suomessa. Järki sanoi että älä nyt, mutta jos kerta viinaksia tuodaan Tallinnasta säästösyistä niin kai nyt lankaakin. Jos oltaisiin omalla autolla oltu niin tilanne olisi voinut riistäytyä käsistä, mutta kun junalla kulkee niin se onneksi rajoittaa tavaran määrää.



tiistai 6. toukokuuta 2014

Yksi sukkapari sinapilla, kiitos

Ajatus musta-harmaaraitaisista jämälankasukista kirkkailla sinappirannuilla hautui päässäni pitkän aikaa. Ideaa pääsin toteuttamaan, kun wedge-sukista jäi sopiva nöttönen vaalean harmaata lankaa. Koitin miettiä sopivaa raidoitusväliä niin, että lankoja ei tarvitsisi joka välissä olla katkomassa vaan niitä voisi kuljettaa työn sisäpuolella, raidalta toiselle hyppien. Lisäksi halusin suunnitella raidat niin, että kunkin värialueen osuus olisi suoraan suhteessa siihen, paljonko lankaa on jäljellä, jotta saisin jämät mahdollisimman perusteellisesti kulutettua. Siispä punnitsin ja laskin raitojen leveyksien suhteita toisiinsa mutta en siltikään onnistunut kuluttamaan lankoja kuten olin ajatellut: vaalean harmaa kului lähes loppuun, kun muita värejä jäi hieman enemmän jäljelle. Kantapää sekoitti laskuja, vaikka yritin huomioida senkin. Mutta olihan hauskaa entisenä (luonnon-)tieteilijänä värkätä numeroiden kanssa. Oikeasti!
 

Malli on ihan perussukka varpaista varteen fingering-vahvuisesta langasta, kantapään neuloin jälkikäteen ja ohjeena oli AfterThought Heel Socks. Tein itse asiassa eka kertaa tällaisen kantapään ja olin ihan positiivisesti yllättynyt: se on raitasukkiin omiaan, koska raidoittamista voi jatkaa kätevästi ja sopii jalkaankin ihan mukavasti, kun sen onnistuu sijoittamaan oikealle kohdalle.

Kaikille muillekin lankojen päättelyä inhoaville vinkkaan Dropsin videosta, jonka ansiosta säästyin monilta turhilta päättelyiltä. Toivottavasti langat pysyvät pääteltyinä vielä käytön ja pesun jälkeenkin...

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Ahistus

Yyh. Nyt ärrrsyttää. Folded on melkein valmis. Miehustasta on tehty reilusti alle puolet ja jouduin toteamaan, että lanka ei voi riittää paidan loppuun asti. Niin ja paita on myös muuten kökkö eli turhaa työtä tuli tehtyä. 

 


En vaan ymmärrä tätä mitoitusta. Seurasin ohjeita koon valinnassa ja neuletiheyskin täsmää mutta silti paidasta tulee liian lyhyt säkki. Toki tämä lanka muuttuu kastelun jälkeen aika paljon ja pingoittamalla saa valmista tuotetta muotoiltua mutta ei enää huvita. Niin ja se lankakin loppuu. Olis vaan pitänyt kuunnella vaistoja ja tehdä kuitenkin se s-kokoinen.

Purkuun taitaa mennä.

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Yhden kerän ihme

Käydessäni läpi neulekoriani, sen pohjalta löytyi vuoden keskeneräisenä ollut polvisukka Noro Kureyon sockista. Hommassa alkoi aikanaan ahdistaa ehkä tuo lanka, joka näytti paikoitellen siltä, että ei kestä sukissa ja niinpä sukkaprojekti jäi kesken. Nyt tuntui, että oli aika tehdä jotain tuosta langasta. Olen aina välillä ihaillut yhden kerän huivia Ravelrystä: ne on kyllä hauskan näköisiä mutta tulisiko sellaista itse käytettyä?
 
 

Malli: One skein - a stole! (by Katja Jordan) // Ravelry
Lanka: Noro Kureyon sock, 86 g
Puikot: 5 mm

Täytyy sanoa että projektin aikana katselin keskeneräistä huivia aina välillä ja ajattelin, että tästä tulee hirveä, varsinkin kun suurin osa langasta oli kippuralla purkamisen jäljiltä. Miehen ilmekään ei jättänyt paljon varaa arvailuille... Noh, vilkaisu Ravelryyn muiden huiveihin kannusti jatkamaan ja kyllähän tämä pingotettu lopputulos on ihan eri maata kuin se keskeneräinen sykkyrä. Muuttui siipankin mielipide!


Tein huivin muuten ohjeen mukaan, mutta puikot ovat 5,5 mm sijaan 5 mm ja keskiosaa toistin 12 kertaa enkä 10. Muutaman silmukan kapeampikin tämä taisi olla. Nyt vielä pohdin, että yhdistäisinkö huivin päät toisiinsa ja tekisin tästä tuubihuivin vai säilytänkö tämän keveänä kesähuivina.

Vähäsen jäi harmittamaan kun mun kerässä oli muutama solmu ja vaikuttaahan se sitten värien vaihtumiseen. Muuten Kureyon sock oli aika ihanaa lankaa karheudessaan sekä paksuine ja ohuine kohtineen. Sellaista täydellisen epätäydellistä.