15. joulukuuta 2014

Vielä raitoja!

Yhdeksäntenä päivänä jatkettiin A-sukkaa (kuvassa oikealla) värillä, joka liittyy varhaisimpaan lapsuusmuistoon. Mulla se liittyi meillä joskus olleeseen beigeen vuodesohvaan. Pikkulapsena kääräisin sen taiteltavan patjan joskus rullalle ja menin sen sisälle itkemään sisaruskateuksissani. Toisaalta tehtiin siitä patjasta aika usein siskon kanssa maja leikkejä varten, joten liittyy siihen hyviäkin muistoja!

Kymmenentenä päivänä poimittiin väri B-sukkaan joululaulusta. Mulla soi silloin päässä Tonttu-niminen joululaulu, joka muuten on ehkä mun suosikki. Siinä mainitaan valkoinen ja harmaa, joista jälkimmäisen poimin koska valkoista olin vasta käyttänyt.

Yhdentenätoista päivänä väri valittiin suosikkipuusta. En ole koskaan ajatellut että mulla olisi mitään suosikkipuuta mutta tänä syksynä on kyllä tullut ihailtua komeita pihlajia ruska-aikaan ja ovathan ne kyllä kesälläkin kauniita. Puna-oranssi pätkävärjätty Fabel toi mieleen ruskapihlajat.


12. päivänä väri valittiin lenkkipolun varrelta. Aika ankeaahan tuolla näin talviaikaan on mutta mun lenkkipolun väritäplä on vaaleanpunainen kerrostalo.

13. päivänä Sudenpentunimigeneraattorilla parhaiten itseäni kuvaavan lopputuleman sain keltaisella: Kujeellinen Ennustaja, Leppoisan Toraileva Anglosaksi ja Iskunvaimenninkauppias sekä Näköjään Eettinen Noviisi. Kuvaa jokseenkin työ-minääni, jossa tarvitaan toisinaan ennustajan taitoja ja eettiset kysymykset on usein läsnä. Niin, ja melko noviisikin olen vielä.

14. päivä poimittiin väri toisen harrastuksen välineestä. Ulkoiluhan on ihan hyvä harrastus ja mikä tekisikään askeleesta kepeämmän kuin linttaan astutut Lidlin lenkkarit. Suosittelen!


Onneksi huomasin ennen kiilalisäyksiä että näihin sukkiin tehdäänkin kantapää jälkikäteen.

8. joulukuuta 2014

Lisää raitoja eli päivät 5.-8.

Niimpä ne nämäkin sukat edistyvät kiihtyvää vauhtia. Muutaman päivän päästähän saa aloittaa jo kiilalisäykset!

Viidentenä päivänä valita äidin tyttönimen etukirjaimella alkava väri. Ö-kirjain pisti tässä kohtaa melko mietteliääksi: pakko käyttää mielikuvitusta. Örkinvihreä? Öylätti? Ööli? Öljy? No öljy! Viisi kerrosta mustalla värillä siis.

Tänään aiheena oli perhe. Tyydyin vain kysymään nuorimman siskoni lempiväriä, joka oli kuulemma violetti. En halunnut kirjoa ehdotettuja tikku-ukkoja tai laittaa kaikille perheenjäsenille omaa raitaa, sillä nyt tuntui jotenkin vaikealta määritellä perhe. Kun ei omia lapsia ole niin tietysti lapsuusperhe juu, mutta se ei tässä iässä, muka itsenäisenä ja työssä käyvänä, omasta perheestä haaveillessa tunnu enää siltä ensisijaiselta yksiköltä johon kuuluu. Mutta en ehkä osaa tätä meidän kahden hengen yksikköäkään määritellä perheeksi. Haha, vissiin otin tämän liian vakavasti?


Itsenäisyyspäivänä käytettiin synnyinmaan värejä, sinistä ja valkoista siis. Aika moni teki ristejä suomenlippua mukaillen, mää jäljittelin neuleen pintaan ketun pään. Nurin päin katsottuna se näyttää kuulemma Pac-man -möröltä.

Seitsemäntenä päivänä tein väritestin. En pitänyt siitä suomenkielisestä joten valitsin värin englannin kielisen testin tuloksen, ruskean mukaan.


4. joulukuuta 2014

Jämäsukkalankajoulukalenteri... sukka

Ettepä arvaakaan, kuinka olen harmitellut, että en ottanut viime vuonna osaa Missä neuloimme kerran -blogin Jämälankavillasukkajoulukalenteriin. Onneksi tänä vuonna on mahdollisuus korjata tapahtunut moka, ehdottomasti mukaan siis! Päätin, että ajan on riitettävä tätä varten. Itse asiassa aika menee töiden lisäksi yhä enenevissä määrin kaikkeen tyhjään tekemiseen (perhanan Candy Crush) ja oleiluun sen sijaan että puikot kilisisivät, joten tämä on myös oiva tilaisuus herätellä neulemojoa. Tämä onkin siitä hyvä joulukalenteri, että ei voi ahmia kaikkea kerralla ja välttyy pahalta ololta. Sen sijaan on päivittäin jotain, mitä odottaa! Kiitos siitä, Neulisti ja Vyyhti!


A-sukan aloittelin itse koolatulla langalla. Ensimmäisen päivän raita tuli lemplevystäni, Pink Floydin Dark Side of the Moonista.


Aloittelin myös B-sukan aika tylsästi tuolla samalla punaisella. Lankavarastoni määrä osui laskentojen perusteella keltaiselle alueelle 10-20 kg, mikä oli minulle yllätys ja helpotuskin. Miehen mielestä se on paljon lankaa se. Kolmantena päivänä itseäni kuvahaulla googlettamalla ensimmäinen kuva todellakin oli minä. Toisessa kuvassa oli joku muu ja siinä oli taustalla havumetsää, josta poimin vihreän värin.


Neljäntenä päivänä minua lähin taulu oli hääkuvamme. Siitä väriksi poimiutui valkoinen.

Mitähän viides päivä tuo tullessaan?

2. joulukuuta 2014

Pampula-pannunalunen

Neuloin pitkään erästä huivia (josta lisää, kunhan saan sen viimeisteltyä ja kuvattua) ja sen jälkeen oli pakko saada jotain aivan erilaista neulottavaa. Tuloksena tämä pannunalunen, joka viipyili neulejonossa aika kauan.


Malli: Huovutettu pata-alusta (Garnstudio), pieni koko // Ravelry
Lanka: Drops Eskimo 150 g
Puikot: 8mm

Ennen huovutusta pannunalunen näytti aika rumalta.


Lykkäsin ruman pottupellon pienoismallin pesukoneeseen 40 asteeseen, pesuaineeksi villapesuainetta. Ohjeessahan lukee, että pitää pestä entsyymittömällä pesuaineella ja se hämäsi aluksi, sillä luulin sen olevan jotain kallista ja erikoista tavaraa. Kun perehdyin tarkemmin asiaan, selvisi, että tämä tarkottaa käytännössä villapesuainetta, sillä tavallisessa pyykinpesuaineessa olevat entsyymit vahingoittaa villaa ajan kanssa. Jep, tästä lähin ei normiaineita villalle!

Siippa ehdotti että antaisin tämän appivanhemmille joululahjaksi, kun on heidän keittiön sävyinen. Siskokin tilaili omaansa jostain pirteämmästä väristä. Itselle voisin tehdä keltasen!

30. syyskuuta 2014

Ahistuksen selättäjä

Vieläkö joku muistaa sen aikanaan ahistusta aiheuttaneen villapaidantekeleen, joka meni purkuun? No en määkään. Uutta neuletta puikoille vaan ja jotain paljon mukavampaa tilalle. Tulipa itse asiassa suoritettua purku heti tuolloin maaliskuussa ja aloitettua myös tämä uusi paita mutta sain paidan valmiiksi vasta nyt syksyllä. Jokin hihojen neulomisessa tökkii ja pahasti, aina. Vaan nyt ne valmistuivatkin hujauksessa, kunhan alkuun pääsi.





Malli: Poolside (by Isabell Kraemer) // Ravelry
Lanka: Lang Yarns Donegal, 230 g
Puikot: 4 mm, helmaan ja hihansuihin 3,5 mm

Halusin, että paidasta tulee istuvampi kuin ohjeessa. Aloittelin paitaa s-kokoisena mutta raglanlisäysten jälkeen yläosa jäi liian pieneksi, joten jatkoin lisäyksiä m1-kokoon. Kätevää! Ihan yks yhteen silmukkamäärät ei mene tuon koon kanssa kuten ei myöskään neuletiheys, mutta lähimpänä m1-kokoa tämä paita taitaa olla.

Donegal on yksi niistä langoista, jotka muuttuvat melkein kuin toiseksi, kun ne pesee. Lanka oli rasvaista ja neulepinta tosi rouheista mutta kun valmiin neuleen pesi tilkassa astianpesuainetta, neule muuttui ilmavaksi ja neulepintakin tasoittui. Kertakaikkisen ihana tweed-lanka, josta voisin tehdä vielä jotain muutakin.

Aika hyvän mittainenhan tämä on, mutta varmaan pingottelen paitaa vielä kerran ja koitan saada sille lisää pituutta, koskapa neule vetäytyi pingottamisen jälkeen vähän. Leveyttä onkin aika sopivasti. Periaatteessa voisi myös neuloa paitaan lisää mittaa, sillä lankaa jäi vajaa puoli kerää ja tuosta helmasta olisi aika helppo jatkaa ainaoikeinneuletta.